Kepsyn hallituksessa toimivat Tuulia Vangjeli ja Niina Maaskola kirjoittivat mielipidekirjoituksen sosiaalihuoltolain uudistukseen ja psykologityön vähentämiseen liittyen. Kirjoitus julkaistiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 29.9.2026.
”Eduskuntaan edennyt sosiaalihuoltolain uudistus uhkaa heikentää kasvatus- ja perheneuvonnan laatua ja lapsiperheiden tuen saatavuutta Keski-Suomessa.
Tällä hetkellä kasvatus- ja perheneuvonta on palvelujärjestelmämme ainutlaatuinen matalan kynnyksen palvelu, jonka vahvuus piilee moniammatillisuudessa.
Perheneuvoloissa perheiden tilanteita arvioidaan ja tuetaan yhteistyössä sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen ammattilaisten voimin ennen kuin ongelmat vaikeutuvat.
Uudistuksella tavoitellaan säästöjä poistamalla kasvatus- ja perheneuvonnan lakisääteinen asema ja mahdollistamalla nykyisen moniammatillisen rakenteen kaventaminen.
Psykologien roolia ollaan muuttamassa konsultatiiviseksi, ja sosiaali- ja terveysministeriö arvioi tämän vähentävän perheneuvoloiden psykologityötä noin 40 prosentilla. Perheiden tarve psykologiselle osaamiselle ei kuitenkaan vähene.
Psykologin erityisosaaminen on olennainen osa perheneuvolan moniammatillista työtä. Psykologilla on syvällinen asiantuntemus lapsen kehityksestä, tunne-elämästä, vuorovaikutuksesta, lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteesta sekä psykologisesta arvioinnista.
Psykologin suora työskentely lapsen ja perheen kanssa mahdollistaa tilanteen kokonaisvaltaisen ymmärtämisen tavalla, jota ei saavuteta pelkällä ammattilaisten välisellä konsultaatiolla. On myös tärkeää säilyttää lapsen oikeus tulla kuulluksi kahden kesken psykologin kanssa.
Varhainen tuki on turvattava silloin, kun tuen tarve syntyy. Matalan kynnyksen oikea-aikainen apu ehkäisee ongelmien pitkittymistä ja kasautumista.
Peruspalvelujen resurssien vähentäminen viivästyttää tuen saamista ja siirtää palvelutarvetta myöhempään vaiheeseen, jolloin erikoissairaanhoidon lisäksi myös lastensuojelun, sijaishuollon sekä pitkäkestoisten terapeuttisten ja kuntouttavien palvelujen tarve voi kasvaa.
Perustasolla tavoiteltu säästö kasvattaa kustannuksia muualla palvelujärjestelmässä ja lisää samalla lasten ja perheiden inhimillistä kuormitusta.
Tilanne on huolestuttava erityisesti Keski-Suomessa, jossa hyvinvointialueen talous on tiukka ja palvelujen sopeuttamispaineet jatkuvat. Juuri tiukassa taloustilanteessa varhaisen tuen merkitys korostuu.
Lapsille ja perheille on pystyttävä tarjoamaan apua nopeasti ja oikea-aikaisesti ennen ongelmien pitkittymistä. Niukkoja resursseja tulee kohdentaa palveluihin, joissa voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja vastata tuen tarpeeseen mahdollisimman varhain ja vaikuttavasti.”
