Professori Lea Pulkkisen vetoomus vanhemmuuden hyväksi

Kuva: Markku Verkasalo

Professori Lea Pulkkinen jakaa kepsyläisille ajatuksiaan ja ehdotuksiaan vanhemmuuden tukemisesta yhteiskunnassa. Lean toiveena on, että yhteiskuntamme kestävyyden kannalta arvokkaan vanhemmuuden yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja tiedollinen tukeminen herättäisi keskustelua ja toimenpiteitä kevään 2027 eduskuntavaalien lähestyessä. Lue Lean vetoomus alta!

Kuva: Markku Verkasalo

Arvoisa vastaanottaja

Olen monista syistä huolissani vanhemmuuden asemasta yhteiskunnassamme ja siksi olen pohtinut, miten tulossa olevien eduskuntavaalien keskusteluihin olisi mahdollista saada mukaan vanhemmuuden pääoma. Olen toiminut psykologian professorina Jyväskylän yliopistossa. Olen laajassa tutkimuksessani seurannut samojen henkilöiden kehitystä alakouluiästä keski-ikään ja nähnyt siinä, miten ratkaiseva merkitys vanhemmuudella on lapsen tulevaisuudelle ja hänen hyvinvointinsa takia koko yhteiskunnalle. Vanhemmuuden pääoma on merkittävä yhteiskunnan kestävyydelle myös sukupolvien vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon kannalta. Tämä teema on jäänyt sivuun parinkymmenen vuoden ajan, kun on kehitetty julkisia palveluja perheille. Olen useiden henkilöiden ja yhteisöjen edustajien kanssa keskustellut aiheesta ja sen pohjalta muotoillut alempana olevan ehdotuksen. Toiveeni on, että vaalikoneissa tiedusteltaisiin kansanedustajaehdokkailta heidän näkemyksiään vanhemmuuden tukemisesta puolueiden näkökantojen vertailemiseksi ja että hallitusohjelmaan kirjattaisiin perhepoliittisen ohjelman laatiminen.

Ehdotus hallitusohjelmaan:

Yhteiskunnan kestävyyden vahvistamiseksi on tulossa olevia eduskuntavaaleja ajatellen tullut tärkeäksi nostaa esiin kysymys vanhemmuuden pääomasta yhteiskunnassamme. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen (art. 16) mukaan: Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Perheen käsite on ydinperhemuotoisen elämisen myötä kietoutunut tiiviisti vanhemmuuteen. Vanhemmuuden pääoma muodostuu monista aineksista. Ne ovat luonteeltaan biologisia, jotka määrittelevät elinikäisen vanhemman ja lapsen suhteen, sosiaalisia, jotka määrittelevät vastuukysymyksiä ja lastenkasvatusvelvollisuuksia, psykologisia, jotka sisältävät hoivan tuloksena syntyvää vastavuoroista kiintymystä ja hoivaajan ja hoivattavan roolien vaihtumista elämänkulun myötä, ja yhteiskuntapoliittisia, jotka määrittelevät esimerkiksi sukupuolirooleja, vanhemmuuden arvostusta ja elämisen puitteita.

Tilannearvio: Vanhemmuuden tukeminen sisällytettiin ensimmäisen kerran Lipposen II hallituksen ohjelmaan 1999. Monia ohjelmia vanhemmuuden tukemiseksi on toteutettu, viimeksi hyvinvointialueiden perhekeskusjärjestelmän kehittämiseksi. Silti suomalaisessa yhteiskunnassa puhutaan kadonneesta vanhemmuudesta viitaten lasten kasvatukseen ja vastuulliseen vanhemmuuteen. Tilastot osoittavat, että vanhemmaksi haluavia on yhä vähemmän ja yhä pienemmälle lapsimäärälle eli syntyvyys on vähentynyt, ja lasten ja nuorten hyvinvointiongelmat ja lastensuojelun tarve ovat lisääntyneet.

Toimenpiteitä: Valtio voisi kasvattaa vanhemmuuden pääomaa muun muassa seuraavasti:

  • Kehitetään, valvotaan ja koordinoidaan perheen näkökulmaa asioissa, jotka ulottuvat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevien lisäksi opetus- ja kulttuuri-, työ ja elinkeino-, oikeus-, ympäristö- ja liikenne- ja viestintäkysymyksiin. Perheiden tukeminen edellyttää poliittista ja organisatorista tahtotilaa.
  • Tuetaan nuorten aikuisten perheen perustamista ja osoitetaan uuden sukupolven kasvattamisen arvostusta, ei vain henkilön taloudellisen tuottavuuden arvostusta.
  • Järjestetään vanhemmille sosiaalista tukea tehtävässään ja tiedollista tukea ihmisen kehityksestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista lapsilähtöiselle vanhemmuudelle. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan (art. 18): Vanhemmilla tai tapauksesta riippuen laillisilla huoltajilla ja holhoojilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintaansa. Psykologista tutkimustietoa on runsaasti lapsen edun arvioimiseksi ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, ja se tulee saattaa vanhempien tietoon esimerkiksi virtuaalikursseilla ja tietopankilla neuvolapalvelujen lisäksi.
  • Huolehditaan lapsen hoivan tarpeen tyydyttämisestä tukemalla vanhemmuutta ja turvaamalla vanhempien kuuleminen lapsilähtöisten palvelujen järjestämisessä.
  • Tuetaan perheen toimeentuloa sen kohdatessa työttömyyttä, yksinhuoltajuutta ja maahan muuttoa, sillä taloudelliset vaikeudet syövät vanhemmuuden pääomaa
  • Tuetaan sukupolvien vuorovaikutusta ja keskinäistä huolenpitoa lasten hoivan, ikääntymisen tai muun syyn aiheuttaessa hoivan tarvetta.

Esitys hallitusohjelmaan: Vanhemmuuden pääoman kasvattamiseksi asetetaan parlamentaarinen asiantuntijakomitea valmistelemaan perhepoliittinen ohjelma, joka kokoaa hajautuneen ja sirpaleisen lapsi- ja perhepolitiikan ja valmistelee perheministeriön tai vastaavan koordinoivan tahon perustamista, mikä Suomesta tällä hetkellä puuttuu. Ohjelmassa tulee tähdätä siihen, että valtio tukee hyvinvointia yhteistoiminnassa kansalaisyhteiskunnan ja sen järjestöjen kanssa elämänkulun näkökulma huomioon ottaen.

Ystävällisesti tervehtien

Lea Pulkkinen

Professori

http://users.jyu.fi/~leapulkk

Vastaa